Talon historia

Nykyinen Johnssonin talon (käytetty myös nimeä Johanssonin talo) tontti siirtyi Joensuun kaupungilta yksityishenkilölle vuonna 1849 kun sen hankki itselleen kauppias Antti J. Mustonen.

Jo samana vuonna hän myi sen henkikirjoittaja Carl Alfred Johnssonille ja hän rakennutti tontille talon ja ulkorakennuksen.

Kohteesta ei ole säilynyt piirustuksia, mutta kuvausten perusteella päärakennus edusti empireä. Tästä kertoo muun muassa se, että kohteessa oli aumakatto, talo oli matala ja julkisivupinnat melko koristeettomia.

Talo oli Johnssonin perheen asuintalona vuoteen 1886 saakka, jolloin Carl Alfred kuoli. Tämän jälkeen tontti rakennuksineen vaihtoi lyhyessä ajassa omistajia, kunnes rakennukseen muutti vuosiksi 1888-1895 postinhoitaja Jakob Väinö Stenbäck perheineen.

Vuonna 1893 puutavara-alalla toimiva englantilainen Egerton Hubbardt & Co osti tontin rakennuksineen.

Kun Johnssonin talo tuli puutavarayhtiön hallintaan, muuttui osittain kohteen käyttötarkoitus. Päärakennus alkoi palvella konttorirakennuksena, mutta siinä asui myös yhtiön paikallisen johdon henkilöitä.

Vuosisadan taitteessa Johnssonin talon ulkoasua muutettiin, mutta tästä muutoksesta ei ole säilynyt piirustuksia. Todennäköisesti tässä vaiheessa rakennuksen empire-asu poistettiin.

Vuosisadan kääntyessä uudeksi Johnssonin talo siirtyi kahden puutavaraliikkeen haltuun, ensin Utra Wood & Co:n ja sitten Oy W. Gutzeitin. Konttoritoiminnasta rakennus siirtyi ravintola- ja majoituskäyttöön vuonna 1903

1910-luvulla Johnssonin talo siirtyi Joensuun Anniskelu- ja Ravintola Yhtiölle.

Vuonna 1924 Jalmari Mölsä laati Johnssonin taloon muutossuunnitelmat.

Rakennukseen toteutettiin jatko Suvantokadun suuntaisesti. Samalla Johnssonin talon julkisivut muokattiin pitkälle siihen ulkoasuun, jona se esiintyy tänäkin päivänä.

Arkkitehtonisesti kohteeseen tuli sekä klassismin että jugendin piirteitä.

Vuonna 1937 tonttia alkoi hallita Joensuun kaupunki ja vuonna 1957 Joensuun Ravintola Osakeyhtiö luovutti tontin rakennuksineen lopullisesti kaupungille ilman erillistä korvausta.

Samana vuonna koko Ravintola Osakeyhtiö lopetti toimintansa.

1950-luvun alussa Johnssonin päärakennuksessa toimi matkustajakoti.

Aikaisemmat inventointitiedot kuitenkin kertovat, että rakennuksessa toimi 1950-luvulla VR:n liikennejaosto.

Samojen tietojen mukaan 1940-luvulla rakennuksessa toimi kansanhuoltotoimisto.

Inventointitiedot kertovat, että ravintola- ja majoitustoimintaa rakennuksessa harjoitettiin viimeisen kerran 1930- luvulla.

Onkin mahdollista, että 1950-luvun alussa majoitustoimintojen ohessa rakennuksessa oli muitakin toimintoja.

Vuosina 1953-1983 Johnssonin talo oli poliisilaitoksen toimitilana.

Vuonna 1967 osa rakennuksen ullakkokerroksesta kunnostettiin kuulusteluhuoneiksi.

Vuonna 1973 putkaosastoa suunniteltiin laajennettavaksi tontin pihalle päin, mutta tätä ei liene koskaan toteutettu.

Poliisin muutettua rakennuksesta siinä suoritettiin 1980-luvun alussa mittavat korjaustoimet.

Korjaustoimilla ei muutettu rakennuksen ulkoista ilmettä, mutta merkittävää oli, että entisen selliosaston ja Suvantokatu 3 väliin toteutettiin pieni lisärakenne. Se suunniteltiin aulatilaksi. Rakennuksessa tapahtuneet korjaus- ja lisärakentamistoimet liittyivät sekä kohteen kunnostamiseen että sen muuttamiseen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tarpeisiin.

Vuoteen 2007 rakennus oli kaupungin sosiaalitoimen käytössä.

Tällä hetkellä Johnssonin talon päärakennus on käytössä osittain, ja nykyisistä toimijoista pitkäaikaisin on ollut Joensuun kaupunkikeskustayhdistys. Sen hallussa rakennuksesta on kaksi huonetta.

Tontin nykyinen pitkä varastorakennus valmistui 1950-luvun alussa ja sen toteuttaminen lienee liittynyt poliisilaitoksen muuttamiseen samalle tontille.

Rakennus on joensuulaisittain poikkeuksellisen laadukas arkkitehtoninen kohde.

Rakennus kertoo oman tarinansa Joensuun historiasta heti kaupungin perustamisesta lähtien.

Kohteella on hallintohistoriallista arvoa: kohteen varhaisimmassa vaiheessa siinä asui virkamiehiä perheineen, 1950-luvulla rakennuksessa toimi poliisi ja 1980-luvulla se tuli sosiaali- ja terveystoimen haltuun.

Kohteeseen liittyy myös paikallista elinkeinohistoriaa, sillä rakennus toimi aikoinaan Egerton Hubbardt & Co:n toimistotiloina ja myöhemmin hotellina.

Kohde on osa Joensuun kaupungin vanhinta rakennettua aluetta ja se nivoutuu korttelin muuhun sekä korttelin 40 historialliseen puurakennuskantaan.

Kaupunkikuvallisesti Johnssonin talo on merkittävällä paikalla Rantakadun ja Suvantokadun kulmauksessa.

Rakennus on myös osa joensuulaisittain tärkeää kaupunkimaisemaa Pielisjoelta tarkasteltuna.

Yli 170-vuotias Johnssonin talo herää eloon Joensuun puutalokorttelissa.

Viimeisin saaneeraus alkoi 22.4.2021 jolloin kiinteistön osti Joensuulainen yritys Kiinteistö Oy Suvantokatu 1.

Kesällä 2023 saneeraus oli kokonaan valmis ja Johanssonin talossa on nyt 30 huonetta, jotka ovat majoitus tai liiketila käytössä.